Talvikatoksen tekoa

Eilen aloitin vihdoin ja viimein tuon katoksen teon.
Eihän se sitten mennyt kuin kuvittelin...
Nyt kirjoitan tätä käsi paketissa ja todennäköisesti yksi sormi pysyvästi lerppana.. puukko oli terävä.
Jahka tästä veneelle taas pääsen ja sidottua loput pressun naruista, niin kuvia kötöstyksestä laitan näkysälle! :D

Traileri-jumppaa ja talvipaikalle siirtoa.

Olihan aika sähellystä noiden trailereiden renkaiden irroitus.
Koitin ensin toholla kuumentaa ja jatkovarrella vääntää pultteja auki. Vain yksi pultti herkesi aukeamaan, vaikka miten pomppi päällä ja huudatti tohoa.
Kävin hakemassa läheiseltä rengasliikkeeltä lainaan momenttimuuntimen, jolla luulin saavani pultit auki ihan omin voimin ja paskat.
Kuumensin, ähelsin ja ähelsin, eikä tulosta tullut. Tyrän meinasin siinä saada, kun otsasuonet pullottaen koitin kammeta ja päällä pomppia! :D

Eipä auttanut kuin nöyränä poikana marssia takaisin liikkeeseen ja palauttaa momenttimuunnin.
Huomasin siinä samalla, että heillähän taitaa olla offroad foorumin heppu siellä töissä ja minä marssin häneltä apua pyytämään tämän trailerin siirtoon heidän liikkeeseen.

Ja TaDaa! Heiltä tämä kävi sukkelasti, kun rekkavehkeillä homma hoidettiin.
Renkaat löytyivät jostain takanurkasta ja näyttivät käytännössä uusilta, siispä sopuhintaa vääntämään ja kaupat tuli. Nyt trailerin arvo on tuplaantunut, kun alla on hyvät renkaat ja trailerikin on vahvistettu!

Venekerho oli tilannut paikalle asiallisen kokoisen nosturin, jolla tuo minun pieni vene suorastaan loikkasi pukeilta trailerin päälle.
Kuski sai varmasti herkällä sormella säätimistä siirtää, ettei tullut viskattua tuota kippoa jorpakkoon.
Toisin kuin edellisen veneen kanssa, jonka nosti.... siitä seuraavana.

Tämä järkäle painoi varmasti rutosti, kun joutuivat asettelemaan veneen niin lähelle nosturia kuin mahdollista.
Oli se vaikuttava näky, kun tuollainen nitisten nousee ja omistaja samalla ympyrää juosten seuraa nostoa!

Tuli ihan oman veneen siirto Tampereelta mieleen, kun ohimot kuumottaen ja pulssi tapissa seurasin veneen liikkeitä.

Tässä vähän parempi kuva tuosta nosturista.
Aika jouhevasti homma toimi nosturin ja traktorin kanssa. Ei kauaa nokka tuhissut, kun vene oli ylhäällä ja talvipaikalla.
Jännä oli seurata näin ensimmäistä kertaa moista ruljanssia.

Oman veneen siirtoon ei sitten traktoria tarvittu, kun oma "traktori" hoiti homman. :)

Pintaväri vetäisty pohjaan.

Tänään oli hieno ja lämmin syyspäivä, niinpä jälleen kerran oli suunnattava veneen kimppuun.
Kävin biltemasta ostamassa 2 litraa pu-maalia, jonka arvelin riittävän koko pohjaan.
Tämä maali olikin aika paksua ja peittävää kamaa, joten pohjan sain telattua aika reilulla kerroksella ja vielä jäi hitusen purkkiin, millä saan sitten maalattua nuo pukkien alla olevat kohdat.
Aika helposti levitettävää ja tarttuvaa kamaa tuo bilteman pu-maali siis oli, joten maalaus eteni vauhdilla.

Veneen ulkonäkö koheni huomattavasti, kun sain vedettyä pohjaan tämän sinisen värin.
Omaa silmää ainakin miellyttää..

Nyt veneen puolesta saa nostot alkaa.
Ainut vielä mieltä huolestuttava asia on tuo traileri, jonka renkaat ovat luvattoman huonossa kunnossa. Saapa nähdä, ennätänkö niitä vaihtamaan ennen nostoa. Sen tiedän, ettei tuo tappelutta onnistu!

Täytyy ynnätä myöhemmin yhteen näitä kustannuksia, mitä maalaus kaikkinensa kustansi.

Viimeinen pohjamaalikerros vetäisty, vihdoin!

Kyllä täytyy sanoa, että tuo maalaaminen ja hiominen alkaa jo kyllästyttämään.
Tänään vetäisin telalla vikan kerroksen pohjamaalia ja seuraavaksi olisi sitten jo pintamaalin vuoro.
Hommassa alkaa olla jo kiire, kun veneiden nostot alkavat pian ja säätkin viilenevät. Ehkei tuo ilma muuten ole vielä kovin kehno, mutta kosteusprosentti alkaa olla jo kohtuullisen korkea päivälläkin..
Bilteman maalit vedetään ohjeen mukaan alle 80% kosteudessa ja näin aamut, sekä illat ovatkin jo pois suljettuja maalauksen kannalta.
Pintamaali olisi saatava vedettyä ennen nostoa, jotta vene voidaan laskea trailerille jatkomaalausta varten.
Pukkien alla on siis vielä työsarkaa edessä, mutta pinta-alaltaan tuo ei ole enää kummoinen juttu verrattuna tähän jo tehtyyn!
Voi pojat, että olen sitten tyytyväinen, kun tämä kaikki on tehty.. tulee säästettyä euro poikineen, kun itse tekee.
Toki työmaata vielä riittää pitkälle kevääseen, koska sisustaa täytyy ehostaa, putsata ja puunata.
Mutta ei ajatella sitä liikaa, muuten tuo työmäärä lyö polvet löysiksi. Hissuksiin, hissuksiin! :D

Vesirajan alapuolisen pinnan ajattelin sittenkin maalata siniseksi, kun tuossa yläosassakin on tuota sinistä kohtuullisen paljon.
Kävin tästä itseni kanssa kädenvääntöä aika pitkään, maalaanko alaosan valkoiseksi vai siniseksi...

Tänään muuten kävi pari heppua kysymässä neuvoa maalaukseen, kun heidän veneen pohja alkoi kesiä jo kohtuullisesti.
Minä heitä neuvomaan sen verran kuin osasin ja he olivat tästä kovin tyytyväisiä.
Testasin heidän veneen pohjaan onko se kakskomponenttia vai ei, vetäisemällä omaa pohjamaalia hitusen puhdistettuun pintaan. Ei kesinyt, eli pojat saivat vinkin siitä millä voi maalata.
Minusta on mukavaa, kun voi auttaa muita sen minkä pystyy.
Mielestäni harrastustoimintaan kuuluu kokemusten jakaminen, jotta turhilta kustannuksilta tai erehdyksiltä vältytään.
Jos minä pohdin jotain outoa tässä blogissa ja joku tietää sen menevän väärille raiteille tai tietää paremman ratkaisun, niin vinkatkaa!

Toinen kerros pohjamaalia ja muuta mukavaa.

Ilma oli eilen niin aurinkoinen ja lämmin, että oli ihan pakko mennä venettä laittamaan.
Hain biltemasta perinteisen manuaalisen pilssipumpun ja sillä sain vihdoin pilssin tyhjennettyä sadevedestä.
Mulla oli jo kaksi porakonetoimisen pumpun testausta takana, mutta eipä niistä ollut mihinkään. Pari sylkäisyä putken päästä ja pelit olivat valmiit..
Toinen oli sellainen boshin halpa 15 euron pumppu ja toinen oranssi, hieman jykevämpi tekele. Onneksi sain tämän halvemman palautettua ja Motonet hyvitti sen, kun vaihdoin toiseen (toimimattomaan) pumppuun. Ei tappio tunnu ihan niin pahalta..

Maalasin veneen koko vesirajan alapuolisen osan nyt toiseen kertaan ja sekoitin maaliin hieman väripastaa, niin erotin peittävyyden.
Vielä kerros ja sitten pääsee jo pintaväriä laittamaan.

Juuri kun olin saanut hommat valmiiksi, niin laitureilta kuului karmeaa älämölöä.
Tällainen viikinkivene toi laiturille joukon runsaasti ilolientä juonutta väkeä, jotka jatkoivat hanhenmarssia kohti lähintä juottolaa, näin veikkaan.


Toivottavasti heillä oli retkipullot mukana, koska matkaa ensimmäiselle juottopisteelle taitaa olla jokunen kilsa.

Ihan hieno idea tehdä tällainen vene ja kyyditä sillä sitten firmojen, yms. porukkaa.
Enpä ollut tällaista ennen nähnyt.

Vähän pääsin taas eteenpäin.

Hioin eilen kittauksia ja maalasin toisenkin puolen pohjasta ja perän, eli nyt on veneessä eka kerros pohjamaalia.
Heti näyttää fiksummalta.
Ilmassa ei ollut aluksi yhtään ötökkää, mutta maalatessa karmea pikkuötököiden parvi tuli paikalle ja maaliin kiinni.
On sitten niin komeat kyljet nyt, että! :D

Taivas näytti maalauksen alussa juuri sellaiselta, kuin sääennustajat povailivatkin.
Mutta hetki aloituksesta, tuo hyvä keli oli vain loittoneva muisto siitä...
Kiroten jatkoin maalaamista ja toivoin parasta.
Ei onneksi satanut, vaikka synkäksi veti.

Pintaa katsellessa loitonpaa, alkoi tuntua siltä, että myös vesirajan ja kannen välinen osuuskin taitaa tarvita maalausta.
Olin ensin ajatellut mennä ensi kesän näin, mutta nyt tuo näyttää aika pahalta silmään.
Katsotaan tottuuko silmä ja pitääkö laiskuus pintansa, vai kasvatanko savottaa?

Trailerin korjaus nytkähti myös eteenpäin, kirjaimellisesti, kun se nykäistiin pusikosta hitsattavaksi.
Onneksi kerhosta löytyy hitsaustaitoinen henkilö, joka lupasi hitsata ja oikaista tuota perää, mikä sai siipeensä kuljetuksessa.
Samalla hän laittaa hieman vahvistusta tuohon runkoon.
Renkaatkin on nyt tiedossa, jottei noiden riekaleiden kanssa tarttisi enää leikkiä. Toivoa vain sopii, että saan nuo vanteet irti akselista.. ehjänä. Lupaavan julmassa ruosteessa pultit ainakin on, ettei tässä ihan optimistisia olla! :D

Pulpetin ääreen päätä raapimaan ja noottia bilteman mohairista.

Tänään ilmoittauduin sitten saaristomerenkulun kurssille, jota yritin aikanaan jo aloitella.
Silloin se tuntui turhalta, kun vain tutuissa vesissä ja vain rannikon lähellä tuli seilattua vanhalla kipolla.
Nyt näin järviympäristössä tuntuu siltä, että olisi jo korkea aika tutustua noihin tikkujen merkityksiin, jotka vedestä sojottavat.
Ei tunnu kovin mielekkäältä upottaa tätä hartaasti kunnostettua venettä heti satamasta irtauduttua! :D

Olen tällainen rannikon kasvatti ja tutut vedet ovat tuudittaneet minut ajatukseen, ettei tuo kurssi nyt niin tärkeä ole. Ja jos unohtaa merkit, niin onhan kipossa yleensä se vakuutusyhtiön tarra, josta voi luntata.

Kesällä kävin vesillä kaverin veneellä ja tuli eteen tilanne, etten tiennyt miten edetä. Siinä sitten odoteltiin ohi ajavaa venettä ja kiltisti seurattiin perässä.
Tuolloin päätin, että nyt tämä puupää saa mennä kurssille!

Näistä mohair-teloista..

Kävin tuossa aiemmin katselemassa näitä paljon kehuttuja mohair-teloja ja päiviteltyä hintoja. Pyynnit ovat tyyliin 16 euroa kappale ja pihinä lampsinkin sitten biltemaan, josta moisia karvarullia saa lähes vitosella kappale!

Tutkin maalaamaani testiosaa ja kas, karvaa löytyy tuppoina joka puolelta.
Eli, varoituksen sana on paikallaan... pohjiin voi näitä käyttää, kun huolellisesti nyppii takut pois. Pintavärin vetoon tätä bilteman mohairia en uskalla suositella, en edes maksusta!

Tulisi jo pouta, niin pääsisi maalamaan.

Kävin tänään veneellä ja huomasin tämän bilteman epoksi-kitin vetäytyneen yllättävän paljon. Kolot olivat silmin nähtävissä, joten eipä auttanut muu kuin kitata lisää.
Sain samalla teipattua vesirajat ympäriinsä, niin ensi viikolla luvattuna poutana pääsisin vihdoin veneen kanssa eteenpäin.
Karmea hinku saada tämä siihen pisteeseen, jotta saisin sen laskettua trailerille ja pääsisin sisustan kimppuun. Puuosat olisi hiottava ja lakattava, pehmusteet pestävä ja kyllästettävä huonekaluille tarkoitetulla kyllästeaineella, jota lojuu pullo kotona.

Pohja hiottu ja paikkailtu.

Enpä sittenkään joutunut kuidutushommiin, vaan tuo röpelöinen pinta oli vain paikoin paksua lohkeillutta maalia. Minä kun aina ajattelen pahinta..
Pohja oli yllättävän siistissä kunnossa ja epoksi kittiä joutui käyttämään vain paikoin, joihinkin naarmuihin.

Vanha maali oli hieman kysymysmerkki ja hionnan jälkeen hain biltemasta kaksikomponentti epoksi primeria ja maalasin ensimmäisen pohjakerroksen vasemmalle puolelle.
Kiehumista ei tapahtunut, joten tästä on hyvä jatkaa.

Homma on ollut muuten hieman jäissä, kun kelit ovat olleet turhan kuumat maalailuun ja nyt kun kelit ovat lämpötilojen puolesta ok, sataa joka päivä.
Onneksi syksyä on vielä jäljellä, niin enköhän saa tämän vesirajan alapuolisen osan tehtyä!

Homma lähti käyntiin.

Ostin tarjoustalosta sellaisen halvan 29,90 euroa maksavan Hyundai merkkisen epäkeskohiomakoneen, kun siinä on kahden vuoden vaihtotakuukin.
Hieman epäilin sen levähtävän samantien, kun pohjan kimppuun kävin.

Tällainen kapistus kyseessä.
Ihan hyvin sillä sai hiottua pohjaa, enkä huomannut mitään oireita hyytymisestä tai muusta oireesta.
Mutta se, saako tällä yhtä helposti maalia pois pinnasta kuin kalliimmilla "oikeilla" laitteilla, ei minulla ole vertailupohjaa.

Sain hiottua molemmat puolet tällaiseen kuntoon.
Tunteja se vei.. Automaali oli tosi tiukassa paikkapaikoin!
Tänään nostetaan vene korkeille pukeille, niin pääsen hiomaan alhaalta osat, joihin en nyt päässyt käsiksi.
Samalla otan takaata irti vakaajat, jotta saan hiottua myös perän.

Mikä maali pohjassa?

Katselin veneen pohjaa ja soitin vanhalle omistajalle tiedustellakseni, mitä maalia on pohjassa?
Hänellä ei ollut tarkkaa muistikuvaa, mitä maali on... vain se, että kyseessä on automaali!
Tämä hieman mutkistaa matkaa, kun nyt joudun sitten ostamaan kaksikomponettimaalia kokeeksi ja katsoa, kiehuuko se vanhan maalin päällä. Jos kiehuu, niin edessä on täydellinen hionta. Se ei  tule olemaan herkkua näillä helteillä, kun koko viikko on täyttä mollikkaa ja lämpötilat keikkuu +26-29 C välillä.

Suunnitelmissa on lyödä pohjaan vesirajan alle ensin kerros kaksikomponetti epoksi praimeria ja kolhujen täyttö epoksi-kitillä ja päälle sitten joku hyvä epoksimaali.
Marssijärjestys on netin mukaan seuraava:
- praimeria ohut kerros
- kittaus ja hionta
- praimeria koko veden alaiselle alalle
- pintamaali

Vesirajan yläpuoliselle osalle ajattelin antaa myllytystä hiovalla vahalla ja katsoa, miten kelvollinen pinta saadaan näin aikaan. Jos karmealta näyttää, niin maalaukseen menee sitten sekin osa.

Tästä se lähtee!

Selailin hulluna venekuumeen kourissa nettivenettä ja eteen tuli yksi ehdokas, jollaisesta olen haaveillut jo pitkään ja sitä oli lähdettävä katsomaan.
Netistä olin ahkerasti päntännyt päähän kohtia, jotka olisi syytä tutkia vanhan veneen kaupoilla.
Kato pohja, tutki konetta pintapuolisesti ja kuuntele käynti, pyydä historiatietoja, koputtele, tutki ja kysy! Rehellinen myyjä vastaa, ei kiertele.

Tällaista venettä kävin katsomassa.
Vene on Meteor Sheikki -76
Kone on Volvo Penta AQ170 bensa, suora kutonen (B30) ja perälaite on Volvo Pentan SP250.
Hieman ehostettavaahan tässä on, mutta ei pitäisi olla mitään maata kaatavaa.

Katsotaan nyt sitten kun pohjan saan hiottua, onko oikeasti missä kunnossa.

Viikko siinä vierähti, ennen kuin sain kuljetuksen sovittua tälle ostokselle.
Kyllä täytyy sanoa, että hirvitti tuo veneen nosto lavetilla kuorma-auton päälle! Vene oli lähes pystyssä, kun sitä lavetilla päälle nykäistiin.. Mun oli pakko katsoa toiseen suuntaan, kun pahin vaihe oli menossa. Sydäntä riipi!
Hyvin se sitten loppujen lopuksi meni ja vene pysyi kiinni.

Veneen lasku kotisatamaan ei sitten mennyt ihan niin hyvin kuin voisi mennä... se ei tapahtunut kuin joutsenen sulava lasku veteen! Kaikkea muuta..
Voisi kuvailla sanoilla: paistetun broilerin putoaminen kassan hihnalta.
Traileri ratkesi ja nokkapyörä hajosi.
Vene oli myös todella lähellä kaatumista, kun toisen puolen renkaat putosivat säilytyspaikalla olevaan kuoppaan.

Onneksi kuski oli valpas ja tempaisi paketin äkkiä eteenpäin.
Nyt vene odottaa ramman trailerin päällä nosturia saapuvaksi, jotta saadaan se korkeille pukeille pohjan laittoa varten.
Jos tästä loppusuorituksesta haluaa jotain hyvää hakea, niin vene on edelleen ehjä ja oikein päin. Lopputulos ratkaisee. :D
Suunnittelin aloittavani jo pohjan hionnan sillä välin, kun nostoa odotan.. Huomenna urakka alkaa! :)