Aurinkopaneelin osto vakavassa harkinnassa.

Tuli tässä mieleen toinenkin asia mitä pohdiskelen pienessä mielessäni, nimittäin tämä aurinkopaneeli-juttu.
Olen lukenut aiheesta jonkin verran ja moni sitä ylistää kovasti verrattomana varusteena, niinpä sen hankintaa alan pohtia ihan vakavasti.
Sähkömiehen taidoistani olenkin tainnut jo jotain mainita, eli vaatimattomalla ymmärryksellä siis etiäpäin tässäkin asiassa.
Veneen katolla olisi sopivasti tilaa jonkilaiselle paneelille ja nyt päätä raapien koitan selata netistä sopivaa tumpelo-ystävällistä pakettia asennettavaksi. Olen lukenut joidenkin paneelien nimellistehojen olevan jotain ihan muuta mitä todellisuudessa tuottavat, enkä haluaisi ostaa ihan kuttaperkkaa... mutta kuitenkin hyvän ja halavalla! :D
Ehkä viimeistään tuolla venemessuilla tulee sellainen hommattua, ellei joku osaa vinkata paikkaa, josta kannattaa moinen tilpehööreineen edullisesti tilata?

Pressu päällä ja sormet ehjät!

Tänä vuonna sain paketin kasaan ajoissa ja tein siitä hieman tukevamman, mitä se viime vuonna oli.
Jospa tuo kyhäelmä nyt seisoisi ehjänä kevääseen asti.. sen aika näyttää.
Vainoharhaisena tulen varmasti veneellä kuitenkin ravaamaan ja varmistamaan asian, samalla kun lumia pudottelen päältä.
Jyrkempihän tuon hökötyksen kulman pitäisi olla, mutta kun ukon mitta ja notkeus eivät vain riitä moisen pystytykseen... mennään siis näin.

Lautojen päihin uusiokäytin vanhat karting-auton renkaat, jottei pressu heti repeäisi kuten viime vuonna kävi.
Viilsin kulutuspintoihin laudan mentävät viillot ja pujotin paikoilleen.

Talvikatoksen kyhäys aloitettu, ajoissa.

Tänään päätin aloittaa tuon kehikon korjailua viime vuotisten tuhojen jälkeen.. Nyt hieman paremmassa kelissä, kuin koko savottaa alusta alkaen tehdessä vuosi sitten.
Muistin olla varovainen ja olla vuolematta sormia... toivottavasti näin myönteisesti homma etenee loppuun asti! :D

Homman sai aloittaa lähes alusta saakka, kun vanhat pystypuut olivat revenneet aika ikävästi ja jokainen kehikon osa oli "muotovalio".
Kova voima tuulella, kun kunnolliset ruuvit olivat vääntyneet ja osin poikki, tolppia halki..

Tähän saakka päästiin paketoinnin suhteen, kiitos tästä kuuluu avuliaalle kerhokaverille, joka sattui tulemaan paikalle.
Minä kainosti apua kysymään ja hänellä sattui olemaan aikaa.
En olisi mitenkään saanut tuota kyhäelmää yksin tuonne ylös!
Jos tuo nyt tämän talven vielä kestäisi, niin täytyy sitten tilata oikea aluputkista tehty hässäkkä tuleviksi talviksi.
Nyt vielä edessä tämän häkkyrän tukevoittaminen ja pressun paikkailu. Mutta talvi ei saa vielä siltikään alkaa, minä kun vihaan talvea sydänjuuria myöten!

Kerhokaverille vaan terveisiä ja kiitoksia vielä avusta!
En siis tippunut tuolla ylhäällä keikkuessa, kun tätä tänne blogiin tukevasti tuolilla istuen kirjoittelen!

Mieltä lämmittävä yllätys!

Venekerhomme syyskokouksessa sain kokea yllätyksen, jota en kyllä osannut odottaa...
Minut oli valittu vuoden "potkuriksi" ja sain siitä kiertopalkinnon vuodeksi kotia!

Kyllähän tuo lämmittää mieltä, kun moisen huomionosoituksen saa kohdalleen!
En kyllä omalta kohdalta ajattele olevani tämän arvoinen, kun nimilistaa silmäilin.
Minä kun vain siellä satamassa välillä luuhailen, höpöttelen ja koitan olla avuksi sen mukaan, kun pystyn. Niin kuin kaikki muutkin siellä!
Venekerhomme porukka on erittäin avuliasta, avointa ja joviaalia, ehkä hieman poikkeuksellista hämäläisyyttä siis. :)
Siksi kait minunkin oli helppo tulla uutena porukkaan mukaan, kun en taida olla se ainut "omituinen höpöttäjä", joksi vaimoni minua kutsuu! Sen verran tuota Karjalaista verta virtaa... :D

Kippo maissa ja kausi pulkassa!

Näin se kausi pahus soikoon meni ja veneiltyä tuli erittäin vähän.
Sää oli onneksi nostopäivänä erinomainen, eikä edellisen päivän ja yön Valio-myrsky näyttänyt mitään merkkejään!
Venekerho oli tilannut paikalle luotetun nosturikuskin ja pari traktoria, jotka hoitivat homman erittäin mallikkaasti jo totutulla rutiinilla. Oli ilo seurata ammattilaisten jouhevaa työtä.

Paikalle saapuessani klo. 9, oli jo täysi tohina päällä.

Veneitä nousi rivakkaan tahtiin niin nosturilta, kuin luiskaltakin.

Hyppäsin kerholaisen kyytiin aamulla, jotta näen ilman suurempaa pulssin nousua sen, miten nosto tapahtuu aitiopaikalta.
Kun eihän mulla ollut tästä vielä mitään omakohtaista kokemusta! :D

Siinä se meitin kippo sitten vuorollaan ilmassa lilluu!
Kaikki meni ok ja nostot olivat ohi jo ennen puolta päivää.
Nyt sitten edessä pressun mallaus ja veneen talvikuntoon saattaminen.
Toivoa sopii, etten tunaroi tänä syksynä samalla tavalla kuin vuosi sitten, jolloin viiltelin etusormen roikkuvaan asentoon..
Tätä kirjoittaessa tuo nakki jo toimii suht kelvollisesti ja näppäimistön näpyttelykin sillä sujuu! :D