Nyt on sitten vene katsastettu.
Ennen vesille laskua tehtiin tämä runkokatsastus ja tänään sitten katseltiin varusteet läpi, yms.
Aika suoraviivaisesti tuo homma eteni, kun katsastaja kävi tarvittavat asiat läpi ja minä rivakasti nyökyttelin.
Olen jutellut joidenkin ihmisten kanssa tästä katsastuksesta ja aika kahtia porukka tuntuu mielipiteissään tässä asiassa jakautuvan.
Osalle homma tuntuu olevan suurta rahastusta ja ajan haaskausta, mutta itse en sitä ihan näin yksioikoisesti näe.
Tuleepahan näin pidettyä varusteet kunnossa ja ajanmukaisina.
Voisin oikeasti myöntää, että jos en olisi päättänyt katsastaa venettä, tuskinpa olisin ostanut näitä kaikkia tarvikkeita mitä nyt on ja nyt puhutaan kuitenkin turvallisuudesta!
Kun ei ole pakko.
Vähän sama kuin ammunnan puolella hirvikokeessa... Enää ei ammuta juoksevaan tauluun, vaan paikallaan olevaan pilkkaan sihdataan tuelta. JOKAINEN itseään kunnioittava metsämies harjoittelee sitten juoksevaan radalla ennen kauden alkua. Noh, arvaatte varmaan onko radalla tungosta?
Kun ei ole pakko.
Joka tapauksessa, nyt on vene kunnossa.... tältä osin. Ja seuraavaksi olisi jälleen rontattava työkalulaatikko moottorin äärelle ja alettava hommiin.
Vesiputket olisivat taas irroitettava, jotta saisin tuon öljynpaineanturin irti ja sen kanssa olisi sitten etsittävä sopiva t-haara, jolloin saisin liitettyä myös mekaanisen öljynpaineanturin mukaan toimintaan.
Samalla viritän vara-tuulettajanhihnan vesiputkien ympärille, jotta sen voi sitten tarvittaessa pujottaa paikoilleen ilman suurempaa purku operaatiota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti