Kotisatamassa.

Yö oli yllättävän kylmä ja kostea, vaikka taivas oli selkeä eikä tuullut ollenkaan.
Aamulla vene näytti siltä, kuin olisi satanut koko yön.

Tämä olikin sitten viimeinen kuva selkeästä aamusta.
Pian alkoi vesisade ja sitä jatkui kotisatamaan asti.

Laituripaikalle ajaessa huomasin tuon kaasun temppuilevan ja jättävän kaasua päälle, mikä tekee hidasajosta lähes mahdotonta.
Ryntäytin konetta pari kertaa ennen laituriin ajoa ja sain kierroksen asettumaan noin 1000 rpm paikkeille ja yritin päästä niin varovasti laituriin kuin mahdollista... Noh, kolme yritystä se vaati, kun aina oli otettava takaisin. Vauhti tuntui järjettömältä ja vaihteiden renkkaus ei oikein tuntunut hyvältä. Tietäähän sen, kun kierroksilla vaihtaa eteen ja taakse.
Vivusto toimii silmämääräisesti ok, joten mikähän piru tuossa on?
Tyhjäkäynti on kylmänä lähes olematon, joten siihen ei parane koskea.
Tulpat mustat ja soppa haisee, kun yrittää kierroksia hillitä.
Välillä tyhjäkäynnin kierrokset saa kaasutellen takaisin ruotuun ja seuraavan kerran taas sama.

Ilmavuoto on tietysti yksi epäilyksen lähde, jos lämpimänä soppa ei riitäkään.
Täytyy ruiskia brake-cleaneria kaasareille ja ympäristöön seuraavan kerran kun koneen käynnistää.

.... lisäystä, vivusto oli vain rasvan tarpeessa! :)
Tämä siis joka keväisen huollon listaan vaijereiden rasvauksen kanssa.