Johan syysmyrskyt riepoo!

Nyt on saanut parina päivänä käydä veneellä katsomassa, ettei pressu ole lähtenyt päältä tai jotain muuta tuulen tuhoa ole tullut. Aika kovaa puhaltaa, puuskista puhumattakaan!
Satamassa kaikki hyvin, myös muiden veneiden osalta. :)

Jobinpostia lekurilta..

Ei hyvältä näytä jatkossa tämä minun veneessä kiipeily ja puuhastelu.
Nivelet ja nikamat ovat jo siinä kunnossa, jotta pahus soikoon on periksi annettava. :(
Hartaasti olen tätä venettä kunnostanut, niin hyvin kuin ikinä osaan ja apua pyytänyt, kun itse en ole yltänyt tai kyennyt.
Nyt en kuulemma saisi edes kiivetä veneeseen talvipaikalla, kun pudotessa lähes varma halvaantuminen.
Noh.. kieltämättä, onhan se ollut aika vaikeaa jo kotvan.

Pakko kait tämä on laittaa myyntiin. Jos ei suoraan mene, niin vaihdossa vaikka pulpettivene.

Aurinkopaneelin osto vakavassa harkinnassa.

Tuli tässä mieleen toinenkin asia mitä pohdiskelen pienessä mielessäni, nimittäin tämä aurinkopaneeli-juttu.
Olen lukenut aiheesta jonkin verran ja moni sitä ylistää kovasti verrattomana varusteena, niinpä sen hankintaa alan pohtia ihan vakavasti.
Sähkömiehen taidoistani olenkin tainnut jo jotain mainita, eli vaatimattomalla ymmärryksellä siis etiäpäin tässäkin asiassa.
Veneen katolla olisi sopivasti tilaa jonkilaiselle paneelille ja nyt päätä raapien koitan selata netistä sopivaa tumpelo-ystävällistä pakettia asennettavaksi. Olen lukenut joidenkin paneelien nimellistehojen olevan jotain ihan muuta mitä todellisuudessa tuottavat, enkä haluaisi ostaa ihan kuttaperkkaa... mutta kuitenkin hyvän ja halavalla! :D
Ehkä viimeistään tuolla venemessuilla tulee sellainen hommattua, ellei joku osaa vinkata paikkaa, josta kannattaa moinen tilpehööreineen edullisesti tilata?

Pressu päällä ja sormet ehjät!

Tänä vuonna sain paketin kasaan ajoissa ja tein siitä hieman tukevamman, mitä se viime vuonna oli.
Jospa tuo kyhäelmä nyt seisoisi ehjänä kevääseen asti.. sen aika näyttää.
Vainoharhaisena tulen varmasti veneellä kuitenkin ravaamaan ja varmistamaan asian, samalla kun lumia pudottelen päältä.
Jyrkempihän tuon hökötyksen kulman pitäisi olla, mutta kun ukon mitta ja notkeus eivät vain riitä moisen pystytykseen... mennään siis näin.

Lautojen päihin uusiokäytin vanhat karting-auton renkaat, jottei pressu heti repeäisi kuten viime vuonna kävi.
Viilsin kulutuspintoihin laudan mentävät viillot ja pujotin paikoilleen.

Talvikatoksen kyhäys aloitettu, ajoissa.

Tänään päätin aloittaa tuon kehikon korjailua viime vuotisten tuhojen jälkeen.. Nyt hieman paremmassa kelissä, kuin koko savottaa alusta alkaen tehdessä vuosi sitten.
Muistin olla varovainen ja olla vuolematta sormia... toivottavasti näin myönteisesti homma etenee loppuun asti! :D

Homman sai aloittaa lähes alusta saakka, kun vanhat pystypuut olivat revenneet aika ikävästi ja jokainen kehikon osa oli "muotovalio".
Kova voima tuulella, kun kunnolliset ruuvit olivat vääntyneet ja osin poikki, tolppia halki..

Tähän saakka päästiin paketoinnin suhteen, kiitos tästä kuuluu avuliaalle kerhokaverille, joka sattui tulemaan paikalle.
Minä kainosti apua kysymään ja hänellä sattui olemaan aikaa.
En olisi mitenkään saanut tuota kyhäelmää yksin tuonne ylös!
Jos tuo nyt tämän talven vielä kestäisi, niin täytyy sitten tilata oikea aluputkista tehty hässäkkä tuleviksi talviksi.
Nyt vielä edessä tämän häkkyrän tukevoittaminen ja pressun paikkailu. Mutta talvi ei saa vielä siltikään alkaa, minä kun vihaan talvea sydänjuuria myöten!

Kerhokaverille vaan terveisiä ja kiitoksia vielä avusta!
En siis tippunut tuolla ylhäällä keikkuessa, kun tätä tänne blogiin tukevasti tuolilla istuen kirjoittelen!

Mieltä lämmittävä yllätys!

Venekerhomme syyskokouksessa sain kokea yllätyksen, jota en kyllä osannut odottaa...
Minut oli valittu vuoden "potkuriksi" ja sain siitä kiertopalkinnon vuodeksi kotia!

Kyllähän tuo lämmittää mieltä, kun moisen huomionosoituksen saa kohdalleen!
En kyllä omalta kohdalta ajattele olevani tämän arvoinen, kun nimilistaa silmäilin.
Minä kun vain siellä satamassa välillä luuhailen, höpöttelen ja koitan olla avuksi sen mukaan, kun pystyn. Niin kuin kaikki muutkin siellä!
Venekerhomme porukka on erittäin avuliasta, avointa ja joviaalia, ehkä hieman poikkeuksellista hämäläisyyttä siis. :)
Siksi kait minunkin oli helppo tulla uutena porukkaan mukaan, kun en taida olla se ainut "omituinen höpöttäjä", joksi vaimoni minua kutsuu! Sen verran tuota Karjalaista verta virtaa... :D

Kippo maissa ja kausi pulkassa!

Näin se kausi pahus soikoon meni ja veneiltyä tuli erittäin vähän.
Sää oli onneksi nostopäivänä erinomainen, eikä edellisen päivän ja yön Valio-myrsky näyttänyt mitään merkkejään!
Venekerho oli tilannut paikalle luotetun nosturikuskin ja pari traktoria, jotka hoitivat homman erittäin mallikkaasti jo totutulla rutiinilla. Oli ilo seurata ammattilaisten jouhevaa työtä.

Paikalle saapuessani klo. 9, oli jo täysi tohina päällä.

Veneitä nousi rivakkaan tahtiin niin nosturilta, kuin luiskaltakin.

Hyppäsin kerholaisen kyytiin aamulla, jotta näen ilman suurempaa pulssin nousua sen, miten nosto tapahtuu aitiopaikalta.
Kun eihän mulla ollut tästä vielä mitään omakohtaista kokemusta! :D

Siinä se meitin kippo sitten vuorollaan ilmassa lilluu!
Kaikki meni ok ja nostot olivat ohi jo ennen puolta päivää.
Nyt sitten edessä pressun mallaus ja veneen talvikuntoon saattaminen.
Toivoa sopii, etten tunaroi tänä syksynä samalla tavalla kuin vuosi sitten, jolloin viiltelin etusormen roikkuvaan asentoon..
Tätä kirjoittaessa tuo nakki jo toimii suht kelvollisesti ja näppäimistön näpyttelykin sillä sujuu! :D

Nyt alkaa olla aika pohtia koneen irroitusta.

Koneessa on ollut pieni vaiva tuon öljynpaineen suhteen ja siksi kait osaltaan nuo ajot ovatkin jääneet aika vähäisiksi.
Öljyjen lämmettyä kunnolla, alkaa öljyvalo palamaan tyhjäkäynnillä ja kierroksia on pidettävä päällä noin1200 rpm/min lukemassa.
Netistä olen yrittänyt kovasti löytää tietoa siitä, miten koneen saisi helpoiten irti. Onko ihan oikeasti irroitettava vetolaite ja sitten vasta koneen kimppuun?
Kaavelin jos saisi irti koneen päästä, niin sitten ehkä kone irtoaisi? Onko mahdollista?
En kovin mielelläni lähtisi purkamaan koko pakettia auki, koska mikään paikka ei vuoda.. tuon irroituksen jälkeen uskoisin edessä olevan kaikkien läpivientien tiivisteiden vaihdot ynnä muuta kivaa, kun näissä vanhoissa vehkeissä tuo tuskin menee kivuttomasti.

Jos jollain on tietoa tästä, ottaisin tietoa erittäin mielelläni vastaan!

Noston odottelua.

Kauhia hinku oli tyypätä tätä uutta pressua, mutta tulin sitten järkiini ja päätin tehdä sen vasta sitten, kun vene on maissa. Näin saa paremmin katsottua reikien paikat ja rauhassa mallailtua pakettia yleensäkin.
Tänään oli kerhon syksyinen siivouspäivä ja tuli aherrettua rannassa tänä nättinä syyspäivänä.
Huhkimisen jälkeen asensin veneeseen uuden akun, kun aiemmin molemmat akut sanoivat sopimuksensa irti.
Ostin piheyttäni nyt vain yhden akun, jotta saan veneen käyntiin siirtoa ajatellen... Hyvinhän tuo käyntiin lähti ja heti iski kauhia kaipuu vesille. Yksin ei vain jaksa liikkeelle lähteä..
Pidän tätä kaipuuta vesille hyvänä merkkinä... en siis ole tuuliviirinä tähän lähtenyt, kuten niin moneen muuhun juttuun! :D

Pressu saapui!

Eihän tätä kautta enää paljoakaan ole jäljellä ja pressu vihdoin tuli.
Nyt jännittää kuin mummoa bingossa ja kysymyksiä pyörii päässä: miltä se näyttää, passaako paikalleen, yms? Paketti on meinaan sen verran pieni, etten hevillä usko sen veneen päälle venyvän.
Viikonloppuna se sitten nähdään, kun mallaan sitä paikalleen. :D

Syksy saapuu ja kurssien tarjontaa on tiirailtava.

Havahduin näihin navigaatiokursseihin ja omaan suunnitelmaan niiden käynnistä..

Hämeenlinnan Navigaatioseuran sivuilla olikin jo päivät tuleville kursseille, jonne olen suunnitellut taas suunnistavani (Rannikkomerenkulku).

Nyt on vuorossa siis tämä rannikko, jotta saisin syvennettyä taitoja edes teoriassa... toivottavasti jossain vaiheessa myös käytännössä.

Pitää syksyn mittaa kerrata näitä saaristolaivurin juttuja, ettei heti ekana päivänä joudu aasinlakki päässä nurkkaan häpeämään! :D

Tuota vhf-kurssiakin olen yrittänyt pitkin kesää katsella, mutta eipä niitä täällä lähellä ole tarjolla..

Lähimmät taitavat olla Lahdessa ja Tampereella.

Näitä kursseja käydessä tuo talvi menee kuin hujauksessa, eikä ihan pahasti ennätä tylsistyä.

Venekerhon Hämäläiset Venetsialaiset

Eilen oli tämä joka syksyinen tapahtuma, jonne toki oli suunnattava. Ilma suosi taas meitä erittäin leppeällä kelillä ja hauskaa taas oli.
Harmi vain, etten voinut jäädä kovinkaan pitkäksi aikaa.

Porukkaa alkoi saapumaan paikalle hyvissä ajoin. Muistelisin paikalle ilmoittautuneiden määrän olleen yli 30 henkeä, eli hyvin aktiivisesti porukka näihin osallistuu!

Pöytä oli jälleen katettu notkuvaksi itse tehdyistä herkuista: Alkuruokana oli itse poimituista sienistä tehtyä kermaista soppaa, leipää, salaattia, erinomaista savustettua kalaa, yms.
Vieressä olevalla koirien uittopaikalla olleet ihmiset seurasivat lautasille mättöä kuola valuen ja päät painuksissa hissuksiin katosivat paikalta.
Kyllä meidän kelpasi.

Jälkkärinä oli jälleen maan mainioita muurikalla paistettuja lettuja!

Seurasin sivusta tätä näppärää letun paistoa ja yritin ottaa kuvaa letun käännöstä, mutta eipä tuo kännykkäkamera pysynyt mukana vauhdissa... Liekkö Hämeen silmääkin nopeampi kääntäjä asialla, kun kaikkeni yritin ja kärppänä räpsin läjän surkeita kuvia!? :D

Ruoan päälle palan painiketta, mahan raavintaa ja turinointia ennen illan kiivasta peliä.
Eihän sitä heti jaksa kisa-areenalle vaappua.

Illan mölkky-mittelöön oli areenalle saapunut kaksi kovaa ja voittoon motivoitunutta joukkuetta. Kisa käytiin joukkuiden Ahilammi vs. Mäntyniemi välillä, joissa kerholla on laiturit.
Lopputulosta en valitettavasti tiedä, mutta uskoisin MEIDÄN Ahilammin joukkueen voittaneen... luotto kun omaan joukkueeseen on kova! :D
Ehkä yllä olevasta voisi kuvitella porukan olevan jakautunutta laitureiden mukaan, mutta näin ei todellisuudessa ole. Yhteinäistä ja mukavaa porukkaa kaikki. Kilpailuitilanteet ovat asia erikseen!

Miksi ei vene liiku, eikö kiinnosta?

Aivan luvattoman kauan on mennyt edellisestä kerrasta, kun veneellä ollaan oikeasti oltu.
Muutaman kerran olen käynyt käynnistelemässä konetta ja nuuskimassa paikkojen kuntoa... ei vain ole ollut yhteistä aikaa vaimon kanssa lähteä vesille, eikä yksin jaksa tällaisella lähteä.
Pressustakaan ei ole kuulunut vielä mitään, mutta kaipa se sieltä tulee... toivottavasti ennen syksyn sateita.
Onhan tässä toki vielä kelejä edessä, joten ei heitetä vielä kirvestä kaivoon ajeluiden osalta!

Tuli tuossa hommattua muuten meille "laivakoira".

Saanen esitellä, Thao:

Erittäin vilkas ja puuhakas tirriäinen, kuten kuvista näkyy. :D
Noh.. ulkona vipeltää ja remuaa, kotona otetaan sitten rennommin.

Kivenlahden venesatama.

Joutopäivänä lähdettiin autolla katselemaan vanhaa kotiseutua ja sen satamaa.
Kyllä Kivenlahti on muuttunut aika paljon sitten sieltä pois muuton.
Pikkupoikana rannassa pyöriessä oli meininki ihan eri.. Muistelin verkkojenkin olleen vielä oksilla, kun kalastajat niitä kalareissun jälkeen selvittelivät. Kaikki oli sellaista pienimuotoista.

Viime käynnistä oli pieni kioski saanut väistyä tämän hulppean ravintolan tieltä.
Ajatuksena oli ostaa kiskalta jäätelöt, mutta eihän tuonne uuteen rakennukseen arvaa maalainen rönttö-vaatteissa vaappua! :D

Kivenlahden satamakin on melkoisen kokoinen.
Eihän tuolta omaa paikkaa edes löydä, jos viereiset veneet ovat pois paikalta!

Kuvaa satamasta "aliksen rantsusta" kuvattuna.

Päivä oli todella lämmin ja leppoisa tunnelma paikalla.. rannan juottolassa karaoke pauhasi ja ihmiset olivat hyväntuulisia. Kesä se kaikkea teettää.

Venekerhon miitti Aulanko Campingillä

Taas meinasi käydä niin, etten meinannut päästä yhteiseen tapahtumaan ja nyt oli liipaisimen alla matka Aulangon kämppärille.
Tällä kertaa ruhonkuljetin, eli auto sanoi sopimuksen irti ja minä päätä raapien pohdin matkaan lähdön järkevyyttä siinä karmian ketutuksen kourissa.
Jahkasin ääneen varmaan 50 kertaa edes takas ja vaimo nimittikin mua jo akaksi, kun en osannut päättää! Sai siis tilaisuuden laukaista takaisin! :D

No, matkaan kuitenkin lähdin ja ei kaduta jälkeenpäin sitten pätkääkään. Oli pahuksen mukavaa ja ilma suosi meitä todella. Venekuntia taisi olla paikalla 8 kpl, mikä ei mielestäni ollut ollenkaan hassumpi suoritus. Yhteistoiminnalla on siis imua, kuten ennen tavattiin palavereissa sanoa.

Respasta takaisin löntystellessä otin pari kuvaa matkalla:

Jonkin verran oli telttailijoita paikalla ja kiinnitin huomiota näiden huvilatelttojen kasvavaan määrään.

Joillain kämppäreillä tämä kulkineiden ja telttojen sijoittelu on suurta ja herkkää taidetta, eikä nämä saa missään tapauksessa olla edes lähellä toisiaan.. toista tällä kämppärillä ja ihan hyvä näin.

Aika luksus paikkoja tuolla alhaalla, ihan veden äärellä..
Näytti siltä, etteivät ne olleet kausipaikkalaisten hallussa vaan ihan normi vierailijoiden. Pisteet tästä Aulanko Campingille.

Siinä hanhenmarssia vaappuessa takaisin kohti meidän aluetta, tulin pohtineeksi sitä; miksi veneilijät ovat kaukana "näkymättömissä"?
Vaanari aikoina katselin mielelläni veneitä ja seurasin heidän leirielämää ihan mielenkiinnosta.. Mukavahan se oli jutustella siinä iltasaunalla/nuotiolla kaikki samassa läjässä. Monella alueella ollaan siis ihan yhtä, halusi tai ei. Itse pidän tästä muodosta eniten.

Venepaikat oli vallannut lähes kokonaan meitin porukka, vain tuo kumppari taisi olla jonkun muun?

Tukevasti oli ankkuroitu myös miehistö laiturille. Juttua riitti ja suu pysyi kosteana kuumuudesta huolimatta, nestetankkaushan on kaiken a ja o.
Huomasin muuten myös toisen erittäin korrektin piirteen kerholaisista.. Marttiineja juodaan arvokkuudella, ei pohjanmaan kautta! ;)

Tämä on ainut, edes siintävä kuva tuosta saunarakennuksesta..
Siellä on siis sauna, mikä lämpeää joka päivä tiettyyn aikaan, siveellisesti molemmille sukupuolille viivoittimen terävästi aikataulutettuna.

Ilta alkoi jo kiristää otettaan (kellon mukaan), mutta keli oli mitä parhain! Ei pilven hattaraakaan missään ja lämpötila keikkui edelleen +26C korvilla, siis Suomen suvea parhaimmillaan!

Tätä kuvaa ottaessa alkoi mielessä naurattaa... Useampi lähes virtuoosi mölkkymestari oli jo heittänyt ja kasa oli vielä sievässä kasassa. En nauranut sen takia, että itse osaisin vaan sen takia, kun kerholaiset ovat oikeasti hyviä tässä lajissa.. ainakin mun mielestä.
Tulin siihen tulokseen, että tämä karmia äkkinäinen helle sai heittokäden epäkuranttiin kuntoon.
Oletteko samaa mieltä? :D

Illan jo tummuessa tuli paikalle vielä yksi kerholainen.
Pojat riensivät heti ottamaan venettä vastaan laiturille.
Mukava oli itsekin saada saapuessa apua, kun yksin olin matkassa. Paikkaa lähestyessä jo viittoiltiin väliä johon ajaa ja käsiparit olivat venettä vastaanottamassa laiturissa. Kiitos tästä vielä näin jälkikäteen! :)

Sinne horisonttiin se aurinko hetkeksi painui mailleen, noustakseen taas pian takaisin tuoden meille uuden nätin veneilypäivän.

Kontrasti on aika huikea, kun etualalle on jätetty jotain vanhaa ja taustalla uutta.
Tulee ihan mieleen prätkäreissu, jolla ihastelin moista Tanskanmaalla.

Tämän vesijetin kuski tuntui olleen kovin iloinen mun aikaan saamista peräaalloista. Ihan nättejä loikkia teki.. :D

Tämäkin rautatiesilta on vähintään miljoonaan kertaan joku kuvannut ja laittanut nettiin... päätin osallistua talkoisiin.






Reissu oli tosiaan mukava ja ensimmäisen kerran tämän veneen kanssa tuli kotisatamaan ajettua tunne: Miksi täällä, miksi en jatka matkaa kun aikaa on!? Tätä on pohdittava...

Kiitos vielä kerran kaikille mukavasta seurasta! :)

Kotisatamassa.

Yö oli yllättävän kylmä ja kostea, vaikka taivas oli selkeä eikä tuullut ollenkaan.
Aamulla vene näytti siltä, kuin olisi satanut koko yön.

Tämä olikin sitten viimeinen kuva selkeästä aamusta.
Pian alkoi vesisade ja sitä jatkui kotisatamaan asti.

Laituripaikalle ajaessa huomasin tuon kaasun temppuilevan ja jättävän kaasua päälle, mikä tekee hidasajosta lähes mahdotonta.
Ryntäytin konetta pari kertaa ennen laituriin ajoa ja sain kierroksen asettumaan noin 1000 rpm paikkeille ja yritin päästä niin varovasti laituriin kuin mahdollista... Noh, kolme yritystä se vaati, kun aina oli otettava takaisin. Vauhti tuntui järjettömältä ja vaihteiden renkkaus ei oikein tuntunut hyvältä. Tietäähän sen, kun kierroksilla vaihtaa eteen ja taakse.
Vivusto toimii silmämääräisesti ok, joten mikähän piru tuossa on?
Tyhjäkäynti on kylmänä lähes olematon, joten siihen ei parane koskea.
Tulpat mustat ja soppa haisee, kun yrittää kierroksia hillitä.
Välillä tyhjäkäynnin kierrokset saa kaasutellen takaisin ruotuun ja seuraavan kerran taas sama.

Ilmavuoto on tietysti yksi epäilyksen lähde, jos lämpimänä soppa ei riitäkään.
Täytyy ruiskia brake-cleaneria kaasareille ja ympäristöön seuraavan kerran kun koneen käynnistää.

.... lisäystä, vivusto oli vain rasvan tarpeessa! :)
Tämä siis joka keväisen huollon listaan vaijereiden rasvauksen kanssa.

Vesillä ollaan, aherruksen jälkeen.

Lähdettiin eilen vaimon kanssa veneilemään, kun ilma oli niin nätti ja hinku ( ainakin mulla) kova!

Olihan sitä päästävä tätä uutta kaikua testaamaan..

Puhumattakaan uusien verhojen asennuksesta!

Kaikkeni mä annoin ja parhaani yritin, mutta ompelukoneen puikkoihin mua ei ole luotu. Vaimon kävi sääliksi mun turailu ja  lankojen jatkuva katkominen, niinpä hän ompeli verhot lopulta nippuun. :)

Tadaa, Siinä ne nyt roikkuu!
Ei muuten ole halpoja moiset homehtumattomat rievut. Nämäkin tykötarpeet maksoi 80 euroa Eurokankaassa. Arvatkaas vaan notkahtiko polvet jälleen, kun hinnan kuulin! Pesun jälkeen kuulemma vain silitys ja homeenesto on taas aktivoitu, siksi kuulemma maksaa enemmän. Liekkö totta vai tarua, en minä tiedä..
Voi olla, että vedätettiin tyhmää ukkoa, kun väärään valtakuntaan astui. Siellä ne fröökynät ovat perään nauraneet: " Ukoille voi myydä vaikka juuttikangasta emännän leningin tykötarpeeksi ja pyytää 100 euroa metri!".
No joo, vitsi vitsinä.

Kalastusta taas harjoiteltiin, jo tutuksi tulleella kaavalla.. Noh.. eipähän uistimet kerää pölyä ja saahan näin edes olkanivelet liikettä. :D

Käytiin tankkaamassa tuolla Virvelin rannassa. Bensa maksoi pyöreät 1,7€/ litra..

Siitä jatkettiin kohti Hämeen Linnaa, minkä silhuetti jo pian edessä häämöttikin.

Noviisi kippari tyytyväisenä.. Toistaiseksi kaikki hyvin! :)

Tää taitaa olla se kasinon ranta, missä veneilijät poikkeaa yhdellä?

 Takaisinpäin ajellessa oli keli jo aivan tyyni.

Päätettiin jäädä Miemalanselälle yöksi, joten potkuri seis ja ankkuri alas. Pääsin näin samalla testaamaan tätä bilteman loistavaa "kaasu-tohoa", minkä hinta oli suorastaan edullinen. Muistaakseni tämä maksaa 16,90 ja kaasutötsä vajaan 2 euroa kipale, jolla tohottaa einestä lämpimäksi kohtuullisen pitkään.

Aamusella taas jatketaan matkaa.. ihan vain lähistöllä. Pääasiahan on kuitenkin, että vihdoin veneillään ja nautitaan! :)

Juhannus saapuu, saapuuko rytinällä?

Ajatuksena oli(si) lähteä Juhannuksena vesille ja viettää aikaa perjantai aamusta lauantai-iltaan asti.
Foreca ja ilmatieteenlaitos vain harmillisesti povaavat erittäin epäsuotuista keliä, joten tässä nyt sitten pohditaan: juodako pussikaljaa kalsareissa kotona vai riskillä vesille?
Ukkonen ei oikein houkuttelisi, mutta sääennuste vaihtuu tunti tunnilta ja tilanne on Nykäset: fifti siksti.
Hommasin tänään veneeseen keittimen ja uuden "saarnatuolin" elikkäs huussin, joten tämän omavaraisuusasteen nousun puolesta vesillä voi jo viettää muutaman vartin pidempään. Ja hinkuhan näitä on päästä testaamaan, molempia luonnon kiertokulun mukaisesti tasapuolisesti! :D

Ajatuksenani oli hommata veneeseen tämä ilmeisen luotettava Origo 1500, mutta puskista tuli veneblogeja selatessa tällainen bilteman kaasukeitin, minkä voi säilöä hyvin pieneen tilaan:
Linkki
.... arvatkaa vaan, mietinkö pitkään!? Hinta kun on halapa ja koko maltillinen.
Keitin tulee omassa muovisessa salkussa ja veneestä löytyy aina jokin pieni rako, mihin tämän pienen keittimen voi siististi sijoittaa.
Laitan myöhemmin kokemuksia tästä aparaatista, kun sen aika koittaa.

Hyvää Juhannusta kaikille!

Kerhon veneilykauden avajaiset

Eipä voinut olla paremmat ilmat juhlalle.. leppeää tuulta, aurinkoista ja lämmintäkin yli +20C!
Ensimmäisen kerran tänä vuonna.

Päivällä oli sopivasti aikaa, niinpä melottiin septitankin tyhjennys lautta paikalleen.
Aika kevyesti tuo liikkui kahden miehen voimin.

Kuvaa toiselta laiturilta.

Luulisi lautan pysyvän paikoillaan, kun se on joka nurkasta kunnon painoilla pohjassa.

Illalla alkoi olemaan ihan mukavasti porukkaa paikalla.
Pöytä oli katettu notkuvaksi kaikenlaisesta herkusta: Oli savulohta, makkaraa, erilaisia salaatteja, itse tehtyä leipää ja jotain herkullista kalamajoneesia. Jälkkäriksi lettuja .. Palan painikkeita unohtamatta.

Olen tähän asti pystynyt pysymään erossa tästä mölkky-pelistä, mutta nyt oli osallistuttava.
Kuuntelin tarkasti ohjeita pelin kulusta, mutta aika vikkelään ne vihelsi toisesta korvasta ulos.
Sääntöjä kuulemma on kaikenlaisia ja tämä yksi niistä... noh, sama se.. Käskystä viivalle ja kapula ilmaan!

Tarkkaa keskittymistä ja fysiikanlakia uhmaavaa lentoradan suunnittelua!
Tämä ei olekaan ihan helppo peli parin "sihi"-juoman jälkeen. Sen sain huomata.

Ilta meni rattoisasti pelaillen ja rupatellen.. Mukavaa oli!
Aamulla klo 3:30 oli jo korkea aika painua maate.. Hiljaisuus oli laskeutunut alueelle.